Jotkut ovat ihmetelleet, että miten se kiimainen kissa nyt voi niin kauhea olla. Kuuntele oheinen pätkä Kissukka-tv:stä, ajattele, että se jatkuu ympäri vuorokauden, ja lisää yhtälöön kissankusi. Haluatko vielä kasvattajaksi ?
@Hanna ja Petri
Muistan kerran todistaneeni Kiun kiimaa, ja se kyllä vetelee vertoja Sagalle
Hanna ja Petri says:
3.5.2009 at 20.25 (UTC 2)
Elli katsoi korvat pystyssä, että eikai tuo taas ala (taisi kyllästyä aikoinaan Kiu-siskon huutamiseen viikon ajan, viikon välein). Myös venäjänsininen katsoi huolestuneena kaiutinta…
Hei! Minunkin oli pakko testata meidän kissaan, joka ei myöskään yleensä reagoi esim. telkkarista tuleviin kissanääniin (koiran haukuntaan joskus).
Muutama kerta piti karjuttaa, niin hauskaa karjumista se oli (ei kyllä varmaankaan, jos sitä kuuntelee livenä kotonaan). Ensin ei tapahtunut mitään. Sitten C tuijotti minua tyrmistyneenä. Tajuttuaan, että tolla on suu kiinni, tuijotti kättäni – toi käsi selvästi liikkuu ja sitten se karjuu. Ei se ollut käsikään… Tarkistettiin tietokone ja lopulta jäätiin tuijottamaan kiihtyneenä ikkunasta: missä se karjuva kissa oikein on?!!
Meilläkin kuullaan joskus samantyyppistä karjahtelua, mutta aika harvoin nykyisin. Eikä tarvi merkkaillakaan enää, kun se ei ole kastraattien hommia. Mutta kummasti vetosi siis karjuminen meidänkin kastraattiherraan!
Sagan karjunta kiinnosti Mäykystä kovasti. Yleensä tietokoneelta soitetut kissanääntelyt eivät ole herraa innostaneet, mutta Kookospallo sai kastraattiinkin vipinää. Mäykynenkin tekee joskus samalaisia äänenavausharjoituksia, mutta ei onneksi läheskään ympärivuorokautisesti eikä meidän yhtälössä myöskään ole kissankusta kuin siististi laatikossa.
?
7 kommenttia
Orja says:
3.5.2009 at 20.45 (UTC 2)
@Hanna ja Petri
Muistan kerran todistaneeni Kiun kiimaa, ja se kyllä vetelee vertoja Sagalle
Hanna ja Petri says:
3.5.2009 at 20.25 (UTC 2)
Elli katsoi korvat pystyssä, että eikai tuo taas ala (taisi kyllästyä aikoinaan Kiu-siskon huutamiseen viikon ajan, viikon välein). Myös venäjänsininen katsoi huolestuneena kaiutinta…
Jenni says:
23.4.2009 at 06.40 (UTC 2)
Hei! Minunkin oli pakko testata meidän kissaan, joka ei myöskään yleensä reagoi esim. telkkarista tuleviin kissanääniin (koiran haukuntaan joskus).
Muutama kerta piti karjuttaa, niin hauskaa karjumista se oli (ei kyllä varmaankaan, jos sitä kuuntelee livenä kotonaan). Ensin ei tapahtunut mitään. Sitten C tuijotti minua tyrmistyneenä. Tajuttuaan, että tolla on suu kiinni, tuijotti kättäni – toi käsi selvästi liikkuu ja sitten se karjuu. Ei se ollut käsikään… Tarkistettiin tietokone ja lopulta jäätiin tuijottamaan kiihtyneenä ikkunasta: missä se karjuva kissa oikein on?!!
Meilläkin kuullaan joskus samantyyppistä karjahtelua, mutta aika harvoin nykyisin. Eikä tarvi merkkaillakaan enää, kun se ei ole kastraattien hommia. Mutta kummasti vetosi siis karjuminen meidänkin kastraattiherraan!
Orja says:
16.4.2009 at 12.21 (UTC 2)
@kainaloinen
Vilmalla ja Pallerdaalilla olisi paljon juteltavaa
kainaloinen says:
16.4.2009 at 09.50 (UTC 2)
Meillä tuli Vilma puskemaan konetta.
Saga innosti siis myös leikattua naarasta. 
Ehkä Saga kertoili pissajutuista, niin Vilmakin pystyi samaistumaan…
Orja says:
15.4.2009 at 19.59 (UTC 2)
@Hra Mäykynen
Tieto tyydyttää Sagaa suuresti: jos se saa kastraattiin vipinää, niin eiköhän Kissukkalaan vierailulle tulossa oleva kollikin innostu.
Hra Mäykynen says:
15.4.2009 at 18.54 (UTC 2)
Sagan karjunta kiinnosti Mäykystä kovasti. Yleensä tietokoneelta soitetut kissanääntelyt eivät ole herraa innostaneet, mutta Kookospallo sai kastraattiinkin vipinää. Mäykynenkin tekee joskus samalaisia äänenavausharjoituksia, mutta ei onneksi läheskään ympärivuorokautisesti eikä meidän yhtälössä myöskään ole kissankusta kuin siististi laatikossa.